Vuohiojan Kuttula - Vuohenmaitotila

• yleistä vuohista • terveysosio • poikiminen • lemmikkivuohi
• Kutun Ruokinta • sorkkien hoito

Vuohiojan Kuttula
Saarenpääntie 32 61350 Huissi/Ilmajoki
gsm 050-3390401 Marita
gsm 0500-768314 Marko
marita.ollila@netikka.fi
marko.ollila@netikka.fi

omia kuvia webshotissa

yleistä vuohista

Yleistietoa vuohista

Vuohien lukumäärä väheni Suomessa 1970-luvulle asti ja vähimmillään niitä oli ainoastaan n. 2000kpl.
Seitsemänkymmentä luvun lopulla vuohikanta Suomessa alkoi elpyä.
Nykyisin niitä on n. 6000,eniten Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.
Yleensä tiloilla on vain muutama vuohi ns. "oma tarve" käytössä tai pelkästään lemmikkieläiminä jossa suositaan leikattuja pukkeja. Nykyisen maatalouspolitiikan seurauksena kuttutilojen eläinmäärät ovat nousseet ja yli sadan kutun tila ei ole enää harvinaisuus.

Suomen tärkein vuohirotu on suomenvuohi, ne ovat kevytrakenteisia ja keskikokoisia.
Naaras eli kuttu painaa aikuisena keskimäärin 40-60kg,koiras eli pukki 50-70kg
Suomenvuohen karva on tiheää ja pitkää, varsinkin selässä ja reisissä.
Väriltään suomenvuohi on yleensä valkoinen, musta, harmaa tai kirjava myös ruskeita yksilöitä löytyy. Suomenvuohi voi olla sarvellinen tai sarveton eli nupo.
Suomessa vuohen sanotaan olevan köyhän miehen lehmä, sillä se pystyy käyttämään ravinnokseen puiden ja pensaiden lehtiä ja useita rikkakasveja paremmin kuin muut kotieläimet.

Suomesta löytyy myös kääpiövuohia joita on lemmikkeinä. Rotu on lähtöisin Afrikasta. Kooltaan aikuinen on alle 50cm.
Värit löytyvät kaikki valkoisen ja mustan väliltä. Yleensä sarvellisia. Kuvia löytyy seuraavista linkeistä:
http://www.surfnet.fi/~kiramet/muut.htm
http://vappu06.vuodatus.net/

Nyt myös vuosien tauon jälkeen Suomeen on tulossa ulkomaisia rotuja Isosta-Britanniasta British Saanen ja British Toggenburg rotuisia vuohia.

British Saanen
Lähtöisin Sveitsistä, keskikokoinen, siro, nupo tai nupoutettu rotu tunnetaan korkeasta maidon tuotos kyvystään päivätuotos voi vaihdella 6-10kg välillä. Väriltään valkoinen tai kerma, karva lyhyttä, arka auringon paahteelle, viihtyy parhaiten viileässä.

British Toggenburg
Lähtöisin Sveitsistä, tunnetaan yhtenä vanhimpana lypsyvuohi roduista. Se on keskikokoinen, karva lyhyt tai keskipitkä, värit vaihtelevat maitokahvista tummaan suklaaseen. Ominaispiirre rodulle on valkeat korvat ja valkoiset viirut naamassa. Ovat nupoja tai nupoutettuja.
Viihtyy viileässä. Päivätuotos vaihtelee 5-8kg/pv.
Vuohista kuvia ja tietoa löytyy os.
http://community.webshots.com/user/narniagoats
http://www.allgoats.com/breeds3.htm

Mohair-vuohi
Mohairvuohta nimitettiin aiemmin angoravuoheksi. Mohairvuohi on kotoisin Turkista Angoran, nykyisen Ankaran, maakunnasta. Turkkiin vuohen arvellaan tulleen Himalaja-vuoristosta, Aasiasta. Vuohien siirtäminen ja kasvattaminen Euroopassa ei kuitenkaan ollut niin helppoa. Mohairvuohi on nimittäin herkkä ja vaativa eläin. Se viihtyy mieluimmin 500-1200 metrin korkeudessa. Ilmasto-olosuhteiden tulisi muistuttaa sen kotiseudun oloja: kesät kuivia ja kuumia ja talvet kylmiä. Maaperän on oltava kallioista ja kasviston alueelle tyypillistä. Mohairvuohet eivät kestä kosteutta vaan sairastuvat. Laidunten ja juomapaikkojen tulee olla puhtaita, sillä eläimet saavat herkästi loisia. Mohairvuohet keritään 1-2 kertaa vuodessa riippuen lämpötilasta asuinseudulla. Yksi vuohi tuottaa n. 3,6-5kg villaa vuodessa. Ensi kertaa kerittäessa saadaan kaunein ja pehmein mohairvilla. Tätä nuoren vuohen villaa sanotaan Kid-mohairiksi. Suomessa mohairvuohia on vielä vähän alle 20 yksilöä. Mohairvuohin voi tutustua os. www.sievolantila.com

Ravinto
Vuohi on märehtijä joten se syö samoja rehuja kuin lehmä. Tärkeimmät rehut ovat heinä, nurmirehut, säilörehu, laidun ja vilja, joita täydennetään valkuais- ja kivennäisrehuilla. Annostukset rehuissa on yleensä lehmille mutta nyrkki sääntönä on, että yksi lehmä vastaa kymmentä kuttua, näin on helppoa muuttaa annokset vuohille sopiviksi. Maalaisjärkeä pitää kuitenkin käyttää ruokinnassa. Kutun ravinnontarve lisääntyy lypsymäärän myötä, samoin kuin lehmällä.
Vedentarve vuohella on 4-15litraa/vrk tuotosvaiheesta riippuen

Luonne
Vuohi on lähes kaikkiruokainen ja säyseä. Laumassa vuohet ovat kuitenkin tarkkoja reviiristään. Jos laumaan viedään vieras yksilö, saattavat ne käyttäytyä hyvinkin aggressiivisesti. Vuohi on hyvä kiipeilijä ja perusluonteeltaan utelias. Meillä lauma käyttäytymistä on pyritty rahoittamaan typistämällä kuttujen sarvet.

Tuotteet
Vuohen tärkein tuote on maito. Vuohen maito sopii joillekin lehmänmaito allergisille. Maidosta valmistetaan juustoja, joista tutuimpia ovat ns. kutunjuusto ja Fetajuusto. Nykyisin kulinaristeja hellitään erilaisilla kypsytetyillä juustoilla joita valmistaa mm. Juustoportti ja Kolatun Juustola.
Ennen kutut lypsettiin pelkästään käsin. Nykyisin, kun karjojen koot ovat suurempia, käytössä on lypsykoneet. Vuohi tuottaa kokoonsa nähden paljon maitoa. Parhaat yksilöt jopa yli 5kg/pv ja 1000-1500kg/vuosi

Lisääntyminen
Kutut poikivat ensimmäisen kerran noin vuoden ikäisinä. Kutut synnyttävät keväisin 1-3 kiliä mutta tilallamme on tänä keväänä syntynyt useat neloset sekä yhdet viitoset. Olemme myös kokeilleet ympärivuotista poikimista eli osa kutuista poikii keväällä osa syksyllä. Poikimista seuraa herutuskausi. Tällöin kutut lypsävät eniten. Herutuskauden jälkeen maidontuotanto tasaantuu ja vähenee syksyä kohdin. Syksyllä poikivat kutut estävät maito määriä putoamasta radikaalisesti.
Syksy on yleisintä astutusaikaa, mutta koska kutut voivat lypsää yhdellä poikimisella useamman vuoden, ei kaikkia kuttuja astuteta joka vuosi.
Erikoisuutena vuohilla on yksilöitä jotka lypsävät yhdellä poikimisella koko loppuikänsä sekä yksilöt, jotka lypsävät vaikka niitä ei ole astutettu, näitä kutsutaan neitsytlypsäjiksi. Näiden maidontuotanto ei koskaan ole yhtä runsasta herutuskauden kutuilla. Kuttujen tiineysaika on noin 150 pv (~5kk)
Vuohen elinikä on noin 10 vuotta, vanhimmat voivat elää jopa 20 vuotta.

lähde mm. wikipedia, british goat society

41920