Vuohiojan Kuttula - Vuohenmaitotila

• yleistä vuohista • terveysosio • poikiminen • lemmikkivuohi
• Kutun Ruokinta • sorkkien hoito

Vuohiojan Kuttula
Saarenpääntie 32 61350 Huissi/Ilmajoki
gsm 050-3390401 Marita
gsm 0500-768314 Marko
marita.ollila@netikka.fi
marko.ollila@netikka.fi

omia kuvia webshotissa

Kutun ruokinta tiineyden aikana

Minulle on tullut paljon kyselyjä mm. sähköpostina kutun ruokinnasta tiineyden aikana. Voisin vastata kysymyksen kahdella eri tavalla eli ns. virallisella tavalla joka perustuu Etelä-Pohjanmaan ProAgrian laatimaan vuohien ruokintasuunnitelmaan eli VuoRu:un.
Toinen tapa taas on se että kertoisin miten ruokimme omat kuttumme. Ensimmäinen vaihtoehto on ehkä tarkoitettu enemmän isoille kuttutiloille kuin tiloille jossa on vain yksi- kaksi kuttua. Yhteistä on että kuttu tarvitsee ravintoa ylläpitoonsa(elatusrehua) sekä mahdolliseen kasvuun, kunnostuksen, maidontuotantoon ja tiineyteen. Ylläpitotasolla tarkoitetaan sitä ruokintatasoa, jossa ei huomioida maidontuotantoa, kasvua, kunnon muutosta tai tiineyttä. Turhan runsas ruokinta ummessa olon aikana ei paranna tulevaa maidontuotantoa vaan voi esimerkiksi vaikeuttaa poikimista ja kutun ruokahalua poikimisen jälkeen. Liian runsas ruokinta voi jopa lyhentää tiineyttä tai kasvattaa kilit isokokoisiksi. Vastaavasti liian energiaköyhä ruokinta tiineyden lopussa altistaa kutun mahdolliseen ketoosiin, mikä on yleisempää useampi sikiöisissä tiineyksissä. Sikiöt vievät tilaa ja emä ei pysty syömään tarpeeksi. Riittävä rehun energiapitoisuus kuitenkin ennaltaehkäisee taudin oireita. Huonokuntoisille ja kasvaville kutuille on turvattava hyvä ravinnonsaanti. Huonokuntoisen kutun kilit syntyvät heikkoina ja maidontuotannon kanssa voi tulla ongelmia.
Meillä ummessa olevat normaali kuntoiset kutut saavat ruokansa kahdesti päivässä.
Yksi ruoka-annos koostuu 3dl kauraa sekä 1dl krossi-täysrehua.
Kivennäinen on lypsätyskauden kivennäinen (Lypsy-Namino, Lypsy-Melli yms.)
Kahtena viimeisenä kuukautena annos nostetaan 5dl kauraa, 2dl täysrehua ja 1 dl melassirouhetta sekä kahtena viimeisenä tiineysviikkona annokseen lisätään 1dl acetona-leikettä. Kivennäinen on tunnutusajan kivennäinen (Tunnu-Melli yms.) Juomaveteen sekoitan kahden viimeisen viikon aikana muutaman kerran ade-vitamiini-liuosta. Kutut myös madotetaan, että ruoka menee kutuille eikä madoille.
Laitan tähän muutaman taulukon jotka on lainattu VuoRu:sta.

Kutun ylläpitoenergiantarve (RY/pv) lasketaan kaavalla:
elopaino potenssiin 0,75 * 0,0338RY
Kutun valkuaisen ylläpitotarve(g OIV/pv) lasketaan seuraavasti:
2,5g OIV metabolista elopainokiloa kohti eli
elopaino potensiin 0,75* 2,5g OIV
Kalsiumin tarve ylläpitoon:
g Ca/pv=1+0,05*elopaino
Fosforin tarve ylläpitoon:
g P/pv=0,05*elopaino

Kutun energian ja valkuaisen tarve ylläpitotasolla eri elopainoluokissa
elopaino 30 40 50 60 70
RY/pv 0,43 0,54 0,64 0,73 0,82
g OIV/pv 32 40 47 54 61

Kutun kalsiumin ja fosforin tarve ylläpitotasolla
elopaino 30 40 50 60 70
g Ca/pv 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5
g P/pv 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5

Kuttujen energian lisätarve eri maiden suosituksissa
energian lisätarve % ylläpitotarpeesta % ylläpitotarpeesta
tiineyteen 4.tiineys kk 5. tiineys kk
Iso-Britania 20 37
(VuoRu:n)
Ranska 13 25
Saksa 15-50
Norja 0-20 50-100

VuoRu-ohjelman käyttämä tiineyden lisäenergiantarve RY/pv/kuttu
elopaino kg 30 40 50 60 70
4.tiineyskk 0,09 0,11 0,13 0,15 0,16
5.tiineyskk 0,16 0,20 0,24 0,27 0,30

Kutun ruokinta poikimisen jälkeen

Kuttu tarvitsee ravintoa ylläpitonsa ja tiineytensä lisäksi myös maidontuotantoon.
Maidon energia On sitoutuneena maitorasvaan, valkuaisaineisiin ja laktoosiin.Näiden pitoisuudet vaihtelevat maidossa, minkä vuoksi maidontuotantoon tarvittavaa energiamäärää laskettaessa tuotettu maitomäärä muutetaan nk. energiakorjatuksi maidoksi VuoRu:ssa on käytetty kaavaa, jossa maidon laktoosipitoisuudesta käytetään vakiota:
EKM=maitokg*(383*rasva-%+242*valk-%+783,2)/3140. Kuttu tarvitsee maidontuotantoonenergiaa 0,44RY/pv jokaista EKM-kiloa kohti.
Vastaavasti kuttu tarvitsee maidontuotantoon 45g OIV/pv jokaista EKM-kiloa kohti.
Vuohet erittävät sylkeä enemmän kuin esim. lammas. Sylki sisältää ureaa, joka pötsissä voi muuttua mikrobien toimesta mikrobivalkuaiseksi. Ureakierron kautta pötsiin tuleva typen määrä on korkeimmillaan maidontuotantokauden alussa. Vastaavasti ureakierto on pienintä ummessa olokaudella ja tehostuu tiineyden lopulla. Poikimisen jälkeen kuttu ei pysty syömään yhtä paljon kuin se tuottaa. Ruumiin energiavarastoja kuttu pystyy purkamaan(laihtuu)helpommin kuin typpivarastojaan.

Kutun maidontuotantoon tarvitsema energia ja valkuainen
EKM kg 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0
RY/pv 0,4 0,66 0,88 1,10 1,32 1,54 1,76 1,98 2,20
OIV/pv 45 68 90 113 135 158 180 203 225

Kuten jo alussa kirjoitin VuoRu on tarkoitettu lähinnä maitotiloille. Itse en ole sitä käyttänyt juurikaan sen monimutkaisuuden takia. Jotta sitä pystyisi käyttämään täysipainoisesti, pitäisi tietää eläimestä mm. elopaino ja maidontuotanto.
Meidän lypsykutut ruokitaan kahdesti päivässä. Ruoka-annos koostuu 8dl kauraa, 1dl krossi-täysrehua, 1dl rypsi rouhetta sekä 1dl melassirouhetta. Tällaisen annoksen saavat siis kahdesti päivässä lypsyn aikana. Kivennäinen niillä on vapaasti tarjolla ja se vaihtelee vuoden ajan mukaan, tällä hetkellä syövät Lypsy-Naminoa joka sitten vaihdetaan hyvissä ajoin ennen laitumelle laskua Kesä-Naminoon tms. Kivennäisiäkin on hyvä välillä vaihdella niiden maittavuuden vuoksi.

Kirjoituksessa käytetyt lyhenteet:
RY= rehuyksikkö
OIV=ohutsuolessa imeytyvä valkuainen(aminohapot)
EKM=energia korjattumaito
VuoRu=vuohien ruokintasuunnitelma ohjelma, jonka on laatinut ProAgrian Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus/ Terve ja tuottava lammas ja vuohi-hanke ja Ritva Perttilä.

Ohjelmaa on mahdollista tilata Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksesta.
Tuula Perälä 06-4163 400
Toivottavasti tämä teksti antaa jotain viitteitä ruokintaan ja sen suunniteluun. Pitää muistaa kuitenkin, että jokainen vuohi on yksilö ja ruokinnassa pitää muistaa ottaa huomioon kutun koko ja se halutaanko kuttua lypsättää vai pitää vain pienessä maidossa.

41816